Osa 5 - Ei vittusaatana!

Raspiin hankkimani kosketusnäyttö tuli tänään ja tokihan sitä sitten äkkiä asentelemaan. Yllättäen asia vaati koodia, ja koska kaikki menee päin persettä tässä hienossa maailmassa, eikä tarvitse kikkailla minkään SSH-yhteyden kanssa, niin piruuttani asensin Rasbianin Lakkan tilalle.

Ihan näppärä laite. Tulee suoraan raspin päälle. Tarvittaessa kätevä tyyppi rakentaa liittimien väliin johdotuksen, mitä ei nyt tarvitse tehdä...

No juu. Valmistajalla oli ihan hyvät ohjeet, eikä asia vaatinut sen enempää suurempaa ihmettelyä. Kosketusnäyttö kyllä alkoi pelittää - ja televisio samalla resoluutiolla. Voi pojat, että on lystiä katsella melkein 50" telsusta 480x320 pikseliä graafista työpöytää. Oli sentään skaalattu niin, että pikselit paistoi, mutta litistetty sitten senkin edestä. On se perkele tämä touhu osaltani kyllä kumman saatanan hankalaa.

Siinä kun sitten selvittelin, niin ei sitä nyt niin vain kahta näyttöä raspilla pyöritetä - paitsi nelosella. Nelosella onnistuu kaikki, varmaan kotityötkin hemmetti. Että kyllä vaan kannatti ottaa tällainen vanhempi malli, jonka toiminnasta voi olla varmempi ja joka muutenkin on tuttu. Säästin kai vitosen... Kosketusnäyttö sentään toimi ihan hyvin etenkin mukana tulleen kosketuskynän avulla. Sormellakin ihan jees, että ei huono hankinta sinällään. Tähän tarkoitukseen se tosin sopii kuin korkkiruuvi sieraimeen.

Olinhan toki asiaa vähän jo selvitellyt ennalta ennen mitään näytön hankkimista ja tiesin, että ongelmia tulee - heh, ongelmia...Parikin keinoa on saada näytöt toimimaan erikseen yhtä aikaa. Kumpikaan ei pelitä, mikä on hienoa kaikin puolin. Olen tässä tapellut pari päivää kaiken saamarin yksinkertaisen jutun kanssa, mikä heittämällä onnistuu kaikilta. Näin ainakin päättelen, koska juuri mitään jeesiä ei löydy, kun homma kusee. Kuten SSH:n kanssa. Ja Ethernetkaapelin kanssa.

Lopulta päätin jättää näytön kuvioista ainakin toistaiseksi, josko vaikka joskus keksisi jotain käyttöä sille (mikä ei varmaan ole ongelma) tai sitten keinon saada sen tekemään mitä nyt haluaisin sen tehdä. No siinä kun on Rasbian asennetuna, niin eiköös haeta siihen Vice, kuten tuossa edellisessä tekstissä taisin uhota.

Noh...

Raspin insinööreillä on ollut joku esine anaalissa häiritsemässä kehitystyötä oikein huolella. Niin kuin se ei olisi tarpeeksi paha kömmähdys, että terminaali puuttuu osasta käyttiksiä, mutta että häröillään näiden käyttiksien arkkitehtuurin kanssa myös siinä määrin, että toisessa käyttiksessä on Vice ikään kuin sisäänrakennettuna kun toiseen ei sitä edes reposta saa (repo on siis vähän sama kuin googleplay tai applestore. Lienee vintoosallakin nykyään jokin vastaava - en tiedä, ei kiinnosta. Linuxilla se kuitenkin on ihan välttämättömyys ollut niin kauan kuin olen niiden kanssa kikkaillut.) Onneksi on taas joukko pellepelottomia, jotka ovat ratkaisseet ongelman toiset vähän yksinkertaisemmin kuin toiset. Tässä vaiheessa sanomattakin varmaan selvää, että ei onnistu perkele sitten niin millään. Puolet paketeista puuttuu tai sitten ne eivät vain toimi. Piti asentaa uudestaan koko käyttis jo kertaalleen, kun aiemman kokeilut taisivat vähän aiheuttaa ongelmia, mutta ei. Kun ei niin ei. Vittu mikä yllätys, että osaan taas ihan kybällä nää hommat.

En tiedä sitten mikä helvetin karma minulla on päälläni, mutta kun ei mene niin ei mene. Onneksi kuitenkin eräs tyyppi oli tehnyt sangen oivalliselta vaikuttavan Combian64 softan tai käyttiksen. Jäi vähän epäselväksi, koska vajaan puolentoista gigan paketti ei yllättäen toimi. Ei saa purettua pakkausta raspilla eikä kannettavalla - ainakaan tikulle. Tila loppuu kuulemma kesken, vaikka tikulla sitä nyt vielä on vajaa 30 gigaa vapaana. Liiemmin ei kyllä tullut selväksi mitä sillä imagetiedostolla olisin ylipäätään tehnyt. Oheet oli luokkaa lataa tää ja asenna sit se juttu. Vittu, että asennan kohta sut saatana johonkin suonsilmään!

Jotta homma nyt etenisi edes jollain tavalla, niin päädyin asentamaan Lakkan takaisin. Tällä kertaa annoin oikein salasanan Kiosk-moodia varten ja näyttää sekin toimivan. Käyttis on nyt päivitetty ja nakuttelin pikanäppäimet uusiksi (lue: poistin lähes kaikki) ja ilotikun molemmissa porteissa ohjaimiksi.

Kaikesta huolimatta Lakka ei ole ihan sitä mitä haluan, mutta tässä vaiheessa se saa riittää. Säätämällä poistin valikoista turhat "välilehdet" nettipelaamista varten ja muutenkin siivosin valikoita. Nyt päävalikossa ei enää ärsyttävästi kummittele ytimen lataus ensimmäisenä. Sitä ei tarvitse käytännössä lainkaan, sillä Lakka kysyy yhteensopivista ytimistä kun pelitiedostoa käynnistää. Erityisen hyvä on se, että Lakka käynnistelee tavaraa pakatuista tiedostoista suoraan ja valikoissa voi navigoida joukkarilla.

Pinneihin löysin reset-nappulan liittimen ja vielä tällä hetkellä käynnistysnappi on kaksi johdonpäätä, jotka käytetään yhdessä. Sitä ei tosin tarvitse ainakaan vielä. Kosketusnäytönperkele rohmusi muuten käynnistykseen tarvittavat pinnit alleen, joten kaipa se nyt sitten jotenkin hyvä on, että se jäikin asentamatta.

Aikani kuluksi irroitin piirilevyyn juotetun USB-liittimen ja korvasin sen vanhalla USB-kaapelilla. Keyrahin tyypit on ajatellut tätäkin mahdollisuutta, sillä johtoja ei tarvinnut kikkailla vanhoihin paikkoihin vaan levyssä oli paikat valmiina hyvine opasteineen. Ja uskokaa tai älkää, niin tämä onnistui sentään ongelmitta!

Liitin lähti, mutta kytkin jäi. Keyrahin liittimen olisi voinut jättää paikoilleen, jolloin kuusnepaa olisi voinut käyttää näppiksenä jollekin koneelle, mutta se on virtajohdon tiellä. Ja nyt joku ihmettelee, miksen laita virtajohtoa jostain muusta lävestä, niin vastaus on että SIKSI! Näihin suunnitelmiin palaan myöhemmin.

Testailin Keyrahin kytkimen toimintaa mittarilla leegon ollessa irti virrasta ja aion nyt selvittää, josko voisin käyttää kytkintä käynnistyskytkimenä. Tällaisenaan sillä ei tee mitää, ellen sitten rakentele koodaamalla ACPI-toimintoa raspiin. Sanotaan nyt vaikka niin, että kokemukset softapuolen säätämisestä ei varsinaisesti kannusta enää yrittämään mitään ylimääräisiä häsäämisiä. Sitäpaitsi ennen kuin sitä pääsisi edes yrittämään, pitäisi saada SSH-yhteys toimimaan jotenkin, joten näiden varaan en nyt laske mitään.

Rakentelu jatkukoon taas tuonempana.

Kun kolvi on kuumana siinä vieressä, niin kannattaa muistaa olla varovainen. Minäkin muistutan siitä itseäni ihan jokainen kerta.